maanantai 22. heinäkuuta 2013

PMS

Kesäloma on alkanut hyvin vaikka sää onkin ollut aika kolea. En ole antanut sen häiritä minua, sillä säällee ei voi yhtään mitään ja siitä valittaminen saa vain huonolle tuulelle. Kaikkea voi tehdä koleallakin säällä, lisää vaatteita vaan päälle.

Kaksi viimeistä päivää ei kuitenkaan ole mennyt kovin hyvin. Syy: PMS-oireet. V*tutus, turvotus, itsesääli ynnä muu kiva tungettuna pariin päivään. Not cool.

Se joka uskaltautuu näiden päivien aikana tulemaan minun eteeni sanomaan, että PMS-oireita ei ole olemassakaan, saa vähintäänkin tappavan katseen. "Se on pelkkä tekosyy käyttäytyä huonosti" luki jossakin tutkimuksessa. Niin varmasti, koska minähän nautin itsesäälissä rypemisestä ja pahasta mielestä, se on niin kivaa kun silloin saan kiukutella. So much fun.

No huomenna se on ohi kun kuukautiset alkavat. Olen lukenut vinkkejä oireilta välttymiseksi, esimerkiksi kahden ehkäisypillerilaatan putkeen syömisestä. Se ei kylläkään toiminut, sillä kroppa alkaa oireilla ihan samalla tavalla, mutta oireet pitkittyvät pillereiden syönnin jatkamisen myötä. Not cool.

Tässäpä pieni avautuminen naisten ihanista vaivoista. Nyt voin taas palata sohvan nurkkaan ahmimaan karkkia (jota en tavallisesti paljon syö) ja säälimään itseäni. Saatanpa siinä välissä tuntea itseni rumaksikin.

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Kesäflunssa

Nyt on voimat kertakaikkiaan loppu. Syy: kesäflunssa. Alkoi parin päivän lievällä kuumeella, joka meni ohi. Parin päivän jälkeen ääni alkoi lähteä, nenä vuotamaan, yskäkin siinä tuli. Puuh! Minähän en kesällä sairastele, mistä nyt tuulee?

Tänään heräsin vasta puoli kahdelta (PÄIVÄLLÄ). Yöllä en paljon nukkunut ja voimat on kadonnut jonnekin.

Ensi viikolla ajattelin mennä uudelle salille, mutta saa nähdä missä kunnossa olen. Pitää muistaa ajatella positiivisesti, ainakin sairastuin ennen lomaa. Viime kesänä, uskokaa tai älkää, sairastuin vesirokkoon loman ensimmäisenä päivänä. Ai keneltä sain tartunnan? No kolmekymppiseltä mieheltäni, joka myöskään ei ollut sairastanut vesirokkoa lapsena.

Yritän kurkkuni vuoksi olla puhumatta, eikä tehtävä ole helppo. Nauraminenkin on vaikeaa, koska en saa vedettyä ilmaa keuhkoihin samalla kun nauran, joten naama peruslukemille ja turpa kiinni.

Toivottavasti pääsen pian terveiden kirjoille, tämä ei ole kestänyt kovin montaa päivää, mutta olo on suoraan sanottuna p*ska.