Säännöllisen epäsäännöllistä

Taas on tullut pidettyä taukoa bloggailusta. Eihän sitä aina muista ja ehdi, mutta yritys on kova!

Olisi tuo aika neurologille tulossa ja ajattelin kysellä muuta lääkitysvaihtoehtoa. Ei varmaan ole, ainakaan tällä hetkellä, mutta ehkä on tulossa. Niin kuin nämä hieman "lievemmät" tabletit, joista aiemmin kirjoitin. Kyllähän minä tuota pistämistä jatkan, mutta olisi kiva kuulla onko jatkossa mahdollista saada tablettimuotoinen lääke. Gilenya taitaa olla liian tehokas minun tilaani ajatellen. Minulla ei kuitenkaan ole mitää rajuja oireita.

Viimeisestä pahenemisvaiheestakin on jo hitusen yli kaksi vuotta. Jes! Aluksi näytti siltä, että kahden vuoden (tai vähän alle) välein tulee pahenemisvaihe, mutta nyt väli on näemmä pidentynyt. Voi olla, että Copaxone vaikuttaa minun kohdallani paremmin kuin Betaferon.

Hoksasin tässä yksi päivä, että "hei, en ole ajatellut ms-tautia pitkään aikaan". Aiemmin se kävi tavalla tai toisella mielessä lähes päivittäin, mutta nyt harvemmin. Se varmaankin johtuu liikuntaharrastuksesta, koska olen sen myötä piristynyt ja tunnen, ettei tämä sairaus estä sen harrastamista. Toki "oma" ms-tauti ei olekaan ollut kovin aggressiivinen, jonka ansiosta voi elää normaalisti.

Siitä huolimatta se kävi aina mielessä. Varmaankin siksi, että jaksaminen ei ollut paras mahdollinen. Enivei, on hienoa olla ajattelematta sitä jatkuvasti, vaikka niitä pelkoja aina joskus hiipiikin mieleen.

Liikunnan saralla on tapahtunut sen verran muutosta, että olen alkanut käydä salilla viisi kertaa viikossa. Kaksi kertaa menee jalkatreeniin, joka on aika radikaali muutos. Jalkatreeni kun on se raskain ja sen jälkeen pitää varoa kumartumista, kun saattaa vähän tehdä pahaa:)

Muuten aika on kulunut töissä ja makkarin tapetoinnin parissa. Harmi vain, että aikaa ja energiaa siihen on ainoastaan viikonloppuisin joten siinä menee jokunen viikko, mutta mikäpä kiire tässä on!